05/11/2008 , Kari J. Mäkelä, CEO, OpusCapita

Puheenvuoro likviditeetinhallinnasta: missä rahasi makaavat, yritys?

 

Likviditeetinhallinta auttaa rahoituskriisin ja luottolaman yli

Yritykset voivat tiedostaa nykyistä paremmin likviditeettiasemansa ja suunnitella likviditeettinsä hyvinkin tarkasti. Ei ole lainkaan tavatonta, että yrityksillä on rahaa, mutta ne eivät tiedä, missä sitä on. Yritykset saattavat ottaa jopa turhaan lainaa, mikä voitaisiin välttää tehokkaalla likviditeetinhallinnalla.

Tämä voi johtua yrityksen puutteellisesta kassasuunnittelusta ja sen vaikeasta hallinnasta: käytössä on esimerkiksi manuaalisia prosesseja, ulkomaisten tytäryhtiöiden pankkisaldoja ei voida tarkistaa ja ennustamisen kurinalaisuus on heikkoa eikä ennusteita päivitetä riittävän usein, jolloin niiden luotettavuus on alhainen.

Konserni voi kuitenkin ottaa käyttöön kurinalaisen, hyvin ohjeistetun ja valvotun likviditeetinhallintaprosessin viestimällä ja antamalla palautetta siitä konserniin kuuluville yhtiöille ja lisätä työn mielekkyyttä sekä analyyttisuutta manuaalisia työvaiheita vähentämällä. Vastuu tästä niin kuin muustakin likviditeetinhallinnasta kuuluu talous- ja rahoitusjohdolle, mutta sen pitää olla myös koko konsernin johtoryhmän kiinnostuksen kohde.

Turhan lainanoton välttämiseksi tytäryhtiöt on saatava ymmärtämään, ettei niillä ole "oma rahaa". Niiden tehtävä ei myöskään ole varautua pahan päivän varalle maksimoimalla kassaa, vaan konsernin keskitetty rahoitustoiminto rahoittaa konserniyrityksiä. Yhteisenä tavoitteena on oltava konsernin nettovelan, korkokustannusten ja rahoitusriskien minimoiminen sekä optimointi.

Asioiden tehostamiseksi entisestään ja ulkoisten pankkitilien määrän minimoimiseksi yritykset voivat myös perustaa sisäisiä pankkeja, joiden suosio ei ole ainakaan vähentymässä yritysten pankkiluottamuksen horjuessa. Kaikkialla yritysten omien sisäisten pankkien perustaminen ei kuitenkaan onnistu lainsäädännön takia.

Lainanottoon voi pakottaa pelkästään sisäinen maksuliikenne. Jos rahaa siirretään esimerkiksi konserniyritysten välillä ja arvopäivät on kirjattu väärin, raha jää vain "matkalle". On myös huomattava, että konsernin sisäinen maksuliikenne pankkien kautta aiheuttaa transaktiokustannuksia, vaikka SEPA (Single Euro Payment Area) -maailmaan siirtyminen vähentääkin niitä. Konsernitilien ja sisäisen pankin - jossa maksuliikenne hoidetaan keskitetysti yhdestä paikasta - hyödyntäminen riittävän tehokkaasti on tarpeen. Joskus myös lainsäädännölliset ja verotukselliset esteet sekä hidasteet, kuten korkojen lähdevero rahansiirroille tietyistä maista, voivat heikentää likviditeettiä.

Likviditeetinhallinnassa ennustettavuus korostuu konsernitasolla erittäin paljon. Ennusteiden täsmällisyys ja ajantasaisuus tehostuvat sähköisen laskujenkäsittelyn ansiosta. Sama etu on likviditeetinhallinnan ja muiden taloushallinnon järjestelmien, kuten reskontrien, palkkojen ja treasury-järjestelmän, liittyessä toisiinsa. Ennusteen kokoaminen ja oikeellisuus ovat kunkin tytäryhtiön vastuulla. Konsernin rahoitus seuraa yleensä konsernitason tilannetta ja tallettaa ylijäämän.

Huonon likviditeetinhallinnan aiheuttamat kustannukset voidaan laskea ja tiukka taloustilanne auttaa ymmärtämään sen merkityksen. Kyse voi olla yrityksen eloonjäämistaistosta.

Lisää