22/12/2010
,
OpusCapita
Kenraali Gustav Hägglund: Kritiikkiä ennen päätöksiä - ja sitten pulinat pois!
Kenraali Gustav Hägglundin mukaan teräväkin kritiikki oikeassa
paikassa on osa lojaliteettia, jota organisaatio tarvitsee
toimiakseen tehokkaasti. Asioiden valmisteluvaiheessa Hägglund
sanoo aina kannustaneensa siihen, että johtotiimi tuo kaikki
näkemyksensä laajasti esiin.
Johtaja ei kaipaa lähipiiriinsä pelkkiä mukavia miehiä, vaan
aktiivisia sparraajia, jotka tuovat esiin kriittisetkin
mielipiteensä.
- Nyökyttely ja vaikeneminen eivät ole oikein sitä kohtaan, joka
tekee lopullisen päätöksen. Hänenhän on voitava ottaa huomioon
mahdollisimman hyvin kaikki asiaan liittyvä.
Kun päätös on tehty, puheetkin on pidetty. Siinä vaiheessa
tarvitaan ehdoton solidaarisuus ja yhtenäinen linja. Hyväkin päätös
saadaan pilalle, jos organisaatio alkaa karvaamaan sitä
vastaan.
Gustav Hägglund kertoi johtamisnäkemyksistään ja -kokemuksistaan
OpusCapitan esimiesten valmennustilaisuudessa.
Johtaja on esimerkki joka käänteessä
Gustav Hägglund on edennyt urallaan pisimmälle mitä
sotilasuralla Suomessa on mahdollista. Hän on johtanut
kaikenkokoisia armeijan yksiköitä Suomessa sekä kahta merkittävää
rauhanturvaoperaatiota Lähi-Idässä. Niistä toisessa hänen
vastuullaan oli sodanoloisissa oloissa Libanonissa kaksi vuotta
6000 sotilasta yhdeksastä maasta.
Hägglund toimi myös Euroopan unionin korkeimmassa
sotilastehtävässä, EU:n sotilaskomitean ensimmäisenä
puheenjohtajana ja jäi tehtävästä eläkkeelle 2004.
Puolustusvoimien komentajana Gustav Hägglund ajoi läpi isoja
armeijaa koskevia muutoksia.
- Minua kritisoitiin siitä, etten saanut heti innostettua
organisaatiota mukaan. Se oli totta, ja johtui siitä, että
muutokset oli valmisteltava pienellä porukalla salassa.
Organisaatiolle ne tulivat sitten shokkina.
- Tässä opetus on muutosviestinnän tärkeys. On kerrottava
muutoksen perusteista mahdollisimman avoimesti ja ajoissa ja
yritettävä saada henkilöstö innostumaan.
Hägglund toteaa, että johtamisen haasteet näyttävät hyvin
samanlaisilta niin yrityksissä kuin sotilasorganisaatioissakin.
Johtaja on keskeinen muutoksen moottori ja motivaattori. Sanonnan
mukaan sota ei kaipaa yhtä miestä, mutta johtamiseen se ei ihan
päde: paljon voi olla kiinni yhdestä miehestä.
Muutosten keskellä johtajan tehtävä on johtaa. Hänen tehtävänsä
on myös kestää, omakin epävarmuutensa.
Erityisesti muutostilanteissa odotukset johtoa kohtaan kasvavat.
Tästä esimerkki on Nokian johtajavaihdos. Uuden toimitusjohtajan
Stephen Elopin valintaa perusteltiin sillä, että haastavassa
markkinatilanteessa yhtiö tarvitsee uutta virettä ja vääntöä.
Uudesta innostuvaa asennetta kysytään myös yritysten
talousammattilaisilta esimerkiksi valmistauduttaessa yhtenäisen
euromaksualueen SEPAn tuloon. Sen edellyttämät muutokset on
toteutettava vääjäämättä. Miksei siis otettaisi työstä irti isointa
mahdollista hyötyä ei vain reagoimalla tilanteeseen, vaan
tarttumalla mahdollisuuteen kehittää samalla yrityksen
maksuliikeprosesseja.
- On oltava ennakkoluuloton. Aina voidaan parantaa. Ja tärkeä on
myös johtajan oma toiminta, se vaikuttaa enemmän kuin
uskotaankaan.
Hägglund kertoo esimerkin:
- Siinailla ollessani halusin kohottaa kuntoani ja lähdin aamuisin
puoli kuudelta juoksemaan. Ajattelin, ettei siihen niin aikaisin
kiinnitetä huomiota. Meni pari viikkoa, ja puoli pataljoonaa
lenkkeili aamuisin. Johtajan pitää toimia niin, että hänen
esimerkkinsä käy seurattavaksi, Hägglund naurahtaa.