15/03/2011 , OpusCapita

Rahaliikenteen automatisointi saa vauhtia Suomesta

 

SEPA-maista Suomi oli joulukuussa 2010 ykkössijalla, kun verrattiin EBA-clearingkeskuksen kautta välitettyjä SEPA-maksuja. Suomen osuus maksuista oli 33 prosenttia. Kakkosena oli Ranska 17 prosentilla.

Tuotepäällikkö Tapani Oksala OpusCapitasta toteaa, että Suomen kärkisijaan on selkeät syyt. Kansallisen SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan aiemmat kansalliset standardit lakkasivat Suomessa olemasta voimassa vuoden 2010 lopussa. Tosin lisäpalveluna pankit tarjoavat niiden mukaista maksuaineistojen välitystä vielä lokakuun loppuun 2011. Myös kansalliset maksutapahtumat maksetaan SEPA-tilisiirtoina ja reititetään paikallisen clearingin sijasta EBA-clearingin kautta. Useissa maissa toistaiseksi vain rajanylittävät euromääräiset maksut käsitellään SEPA-maksuina ja maan sisällä käytössä pysyvät edelleen omat maksutyypit.

Maksuaineistojen muutosvaatimukset koskevat luonnollisesti myös Suomessa toimivia kansainvälisten konsernien tytäryhtiöitä. Konserneissa onkin käynnistynyt lukuisia hankkeita, joissa liikkeelle on lähdetty Suomesta ja sitten toimintamallia on monistettu myös muihin Pohjoismaihin eli XML-muotoinen ISO 20022 -standardi on otettu maksuaineistoissa käyttöön laajemminkin kuin SEPA-maksuissa.

Pohjoismaiset pankit ovat tehneet erinomaista työtä, kun ne ovat lähteneet toimintamaissaan tukemaan SEPA-tilisiirtojen rinnalla ISO 20022 -standardin mukaisia maksuaineistoja myös muissa pohjoismaisissa maksutyypeissä.

Yrityksissä on lukuisia maksamiseen liittyviä lähdejärjestelmiä eikä näitä kaikkia ole järkevää muuttaa tuottamaan ISO 20022 -standardin mukaista aineistoa. Väliin tarvitaan OpusCapita toimimaan joustavana integraattorina, joka muokkaa aineistot yhtenäiseen muotoon.

Trendinä Payment Factoryt

Tapani Oksalan mukaan yrityksille on keskeistä kokonaisuuden hallinta. Jos puhutaan vain maksuformaateista, muutoksesta saadaan aivan liian tekninen kuva.

- Samalla kun yritykset ovat lähteneet työstämään lähdejärjestelmiinsä muutoksia, joilla tuotetaan XML-pohjaista ISO 20022 -standardin mukaista aineistoa, ne ovat aktivoituneet myös arvioimaan rahaprosessien toimintaa koko konsernissa. Järjestelmäinvestoinnista halutaan mahdollisimman suuri hyöty. Miksei siis samalla XML-formaatilla voitaisi hoitaa maksuliike euromaiden lisäksi esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa.

Selvä suuntaus on yhdistää SEPA-projektiin konsernin keskitetyn Payment Factoryn perustaminen. ISO 20022 -standardin myötä tämä on huomattavasti aiempaa helpompaa. Maksujen ja likviditeetin hallinnan keskittäminen säästää euroalueella toimiville yrityksille aikaa ja rahaa. Säästöjä saadaan hallitsemalla maksuliikettä yhdestä paikasta, käyttämällä yhtä standardia ja hyväksi havaittuja pankkeja.

- Muutokset heijastuvat myös pankkikilpailuun. Tulevaisuudessa eivät ratkaise pelkät transaktiohinnat, vaan pankkien palvelutaso ja niiden globaaliin maksuliikkeen asiantuntijapalvelut. Yritykset arvioivat, miten pankit eroavat toisistaan, millaisia maksutyyppejä ja lisäpalveluja ne tarjoavat ja miten ne voivat auttaa maksuprosessin automaatiossa.

Seuraavaksi tehdään tiliraportointi XML-muotoon

Kun lähtevät maksuaineistot saadaan harmonisoitua, uusia hyötyjä tavoitellaan XML-muotoisesta tili- ja tapahtumaraportoinnista. Osa pohjoismaisista pankeista tarjoaa jo tilitapahtumien raportoinnin uudella ISO 20022 -standardilla niin sanotussa camt-muodossa. Osa työstää valmiuksia parhaillaan.

Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa yritysten maksuliike on pitkään hoidettu mallilla, joka mahdollistaa pitkälle viedyn automaation koko rahaprosessissa. Maksut välittyvät nopeasti maksajalta saajalle ja laskussa olevan viitenumeron mukaan ne voidaan kohdistaa reskontrassa automaattisesti. TiIiotteiden laaja tietosisältö mahdollistaa myös niiden automaattiset kohdistukset ja tiliöinnit.

Toimintatavat ja maksuliikkeen automaatioaste vaihtelevat Pohjoismaissa maakohtaisesti ja niin lähtevien kuin saapuvienkin aineistojen formaatit eroavat toisistaan. Yhteinen pohjoinen nimittäjä on kuitenkin se, että käytössä on jonkinmuotoinen strukturoitu viitenumero.

ISOn (International Organization for Standardization) standardoiman kansainvälisen viitteen, RF Creditor Referencen, käyttöönotto tuo viitteen tuomat edut myös rajat ylittäviin maksuihin, erityisesti SEPA-maksuihin. RF Creditor Referenceä voidaan käyttää laskutuksessa maailmanlaajuisesti, ja se mahdollistaa myös rajat ylittävien maksujen automaattiset kohdistukset reskontrassa.

Lisää